”Ruuansulatusjugurtti…”

Naurattaa, sillä tätä tutkimusta ei ilman roskisten ”dyykkaamista” ole voitu tehdä !

”   …Sekajätettä yleisesti kertyi eniten 2-4 huoneiston kiinteistöissä, 218 kiloa henkilöä kohti. Yli 20 huoneiston kiinteistössä sekajätettä kertyi vain 160 kiloa henkeä kohti. Yllättäen erillis- ja omakotitaloissa sekajätettä kertyi varsin vähän pieniin taloyhtiöihin verrattuna, 181 kiloa asukasta kohti.

HSY:n tilaama tutkimus tehtiin pääkaupunkiseudulla syyskuussa 2012, ja sen toteutuksesta vastasi Ramboll Finland….  ”

”   – Syitä kasvulle ei tässä tutkimuksessa tutkittu, koska kyse oli vain laatu- ja määrätutkimuksesta, mutta kyllähän syy on se, että varsinkin elintarvikkeet ovat entistä useammin, ja paksummin, pakattuja, Koivunen sanoo….  ”

Pientalojen asukkaat kerrostaloasujia huonompia kierrättämään | Uutiset | Pääkaupunkiseutu | Metro.fi.

Tätä muovin lisääntyvää määrää pakkauksissa olen miettinyt silloin tällöin itsekseni ! Ainakin jotkut voirasiat ovat pienentyneet, jolloin sisällön määrä suhteessa pakkausjätteeseen kasvaa ? Eniten ärsyttää kaikenlaiset minipienet muovipurtilot vatsoja pelastavaa nestettä… ja yksi päivässä koko perheelle tekee melkoisen muovijätemäärän !

Löytyykö helpotus jogurtista?

”   …Tällaisia bakteereitahan on perinteisesti ollut hapattamalla valmistetuissa ruoissa. Nyt tutkimus tarjoaa täsmätietoa. Kaikkien näiden jogurteissa olevien ja viljelemällä tuotettujen maitohappobakteereiden vakuutetaan auttavan pitämään vatsa kunnossa. Moni haluaa ainakin uskoa niin. Jopa joka viides länsimainen ihminen kärsii ärtyneen suolen oireyhtymästä.

Ravitsemusasiantuntija Paula Heinonen kirjoittaa Vihdoinkin hyvä olo -kirjassaan, että kärsimme ruoansulatuskanavan bakteerikannan epätasapainosta, koska syömme huonosti: popsimme prosessoitua ruokaa, käytämme runsaasti erilaisia lääkkeitä, saamme ruoastamme paljon säilöntäaineita, kärsimme stressistä ja juomme alkoholia.

Ravitsemustoksikologi, elintarviketutkija ja elintarvikekehityksen professori Seppo Salmisen mukaan ruokamme yletön hygieenisyyskin on vähentänyt tarpeellistenkin bakteerien saantia.   Nautimme iskukuumennettua ja steriloitua ruokaa, jossa bakteereja ei enää ole, hän sanoo.

Syömämme ruoka vaikuttaa siihen, millaisia bakteereita suolistossamme viihtyy. Normaalisti hyvien bakteerien määrä pitää haitalliset bakteerit kurissa, ellemme itse sotke tätä hyvää systeemiä…   ”

”   Paula Heinonenkin kannustaa kirjassaan tasapainottamaan suoliston bakteerikantaan nimen-omaan ruoalla. Syö paljon kasviksia, vihanneksia ja juureksia, marjoja, täysjyväviljoja, kalaa ja kylmäpuristettuja öljyjä. Monille suositellaan myös valkoisten jauhojen ja sokerin välttämistä.

Maitohappobakteereja saa myös hapankaalista ja -porkkanasta sekä elävän ravinnon juomista. Tavanomaisissa hapanmaitotuotteissa ei terveysvaikutteisia bakteereita juuri ole.

Toistaiseksi terveysvaikutusmarkkinoinnissa ei edellytetä selkeää mitattavaa kriteeriä. WHO tosin vaatii, että terveysvaikutukset on testeissä osoitettu nimenomaan ihmisillä…   ”

ANNAMARI NURMINEN / TS

Mitähän tutkijat sanoisivat siitä kuinka selvisimme ilman jääkaappia maalla kesällä kun olin lapsi – kaiken lisäksi söin itse valmistettua viiliä ! Viili valmistui laittamalla ruokalusikallinen maidon sekaan pieneen kulhoon, jossa se oli noin vuorokauden LÄMPIMÄSSÄ ! Päälle vaain joku lautanen suojaamaan pölyltä…hmm… Kesälomalla söimme siis kerran päivässä tätä viiliä välipalaksi.

Normaalisti syövä ja liikkuva terve ihminen ei tarvitse apua ruuan sulatukseen ! Mainonta ja prosessointi on kierotunutta, mutta niin on monikin asia nykyään !

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s